Kalluntupa - Kotiseutumuseo Laukaan kirkonkylässä
Vuodelta 2022 olemme sulkeneet ovet ja museo on laitettu talviteloille,
mutta jos kuitenkin haluaisit vielä vierailla tuvassa tai makasiinissä niin ota yhteyttä:
wlaukaa (at) gmail.com
mutta jos kuitenkin haluaisit vielä vierailla tuvassa tai makasiinissä niin ota yhteyttä:
wlaukaa (at) gmail.com
Kalluntuvan Yuotube kanava:
Rakennukset
Kalluntupa
Paritupa
Paritupa
Makasiini
Laukaan viljamakasiinirakennus on peräisin vuodelta 1860, mutta sitä edeltänyttä makasiinia ei ole pystytty paikallistamaan. Viljamakasiini on perustettu veroina kerätyn viljan lainaamiseksi tarvittaessa esim. onnettomuuden vuoksi. Makasiinia piti yllä ja valvoi tarkoitusta varten perustettu johtokunta. Alkuperäisin makasiinin lisäksi perustettiin apumakasiineja, ts. pitäjänmakasiineja. Makasiineissa piti olla tietynkokoiset mitat, joiden tilavuutta kontrolloitiin tarkistuksilla. Tarkistuksen merkiksi vakkaan leimattiin kruunu ja vuosiluku. Manttaalikunta luovutti Laukaan viljamakasiinin v. 1954 Vanhan Laukaan kotiseutuyhdistykselle museoksi. Makasiinirakennuksen on suunnitellut C.A. Setterberg.
Laukaan viljamakasiinirakennus on peräisin vuodelta 1860, mutta sitä edeltänyttä makasiinia ei ole pystytty paikallistamaan. Viljamakasiini on perustettu veroina kerätyn viljan lainaamiseksi tarvittaessa esim. onnettomuuden vuoksi. Makasiinia piti yllä ja valvoi tarkoitusta varten perustettu johtokunta. Alkuperäisin makasiinin lisäksi perustettiin apumakasiineja, ts. pitäjänmakasiineja. Makasiineissa piti olla tietynkokoiset mitat, joiden tilavuutta kontrolloitiin tarkistuksilla. Tarkistuksen merkiksi vakkaan leimattiin kruunu ja vuosiluku. Manttaalikunta luovutti Laukaan viljamakasiinin v. 1954 Vanhan Laukaan kotiseutuyhdistykselle museoksi. Makasiinirakennuksen on suunnitellut C.A. Setterberg.
Kokkitalli
Ensimmäisen vuonna 1957 pystytetyn 1700-luvulla rakennetun kokkitallin lahjoitti maanviljelijä Aaro Salonen Savion Puttolasta.
Tämä kokkitalli kuitenkin paloi.
Ensimmäisen vuonna 1957 pystytetyn 1700-luvulla rakennetun kokkitallin lahjoitti maanviljelijä Aaro Salonen Savion Puttolasta.
Tämä kokkitalli kuitenkin paloi.
Nuoren miehen aitta
Tämä ns. ruotumiehen aitta on siirretty pihapiiriin aitoista ensimmäisenä vuonna 1959 Leppäveden Niinistöltä.
Aitta sisustettu nuoren miehen / naisen nukkumaitaksi.
Tämä ns. ruotumiehen aitta on siirretty pihapiiriin aitoista ensimmäisenä vuonna 1959 Leppäveden Niinistöltä.
Aitta sisustettu nuoren miehen / naisen nukkumaitaksi.
Maitoaitta
Tai ruoka-aitta on siirretty pihapiiriin 1963 Tahkokorvesta. Aiempi omistaja Toivo Oksanen
Tai ruoka-aitta on siirretty pihapiiriin 1963 Tahkokorvesta. Aiempi omistaja Toivo Oksanen
Vaateaitta
Vaateaitta siirrettiin pihapiiriin 1967 Leinolan Sammallahdesta.
Viimeiset vuodet vaateaitta on ollut tyhjillään lintu ongelman takia ja tulevaisuudessa sitä on ajateltu pienten vaihtuvien näyttelyiden paikaksi.
Vaateaitta siirrettiin pihapiiriin 1967 Leinolan Sammallahdesta.
Viimeiset vuodet vaateaitta on ollut tyhjillään lintu ongelman takia ja tulevaisuudessa sitä on ajateltu pienten vaihtuvien näyttelyiden paikaksi.
Vilja-aitta / Eloaitta
Vilja-aitan esineineen luovutti 1977 museolle sisarukset Elsa Kuokkanen ja Edith Heikkilä.
Vilja-aitan esineineen luovutti 1977 museolle sisarukset Elsa Kuokkanen ja Edith Heikkilä.
Tuulimylly
Tuulimyllyn lahjoitti Ida Mannerhovi vuonna 1956. Mylly oli alaunperin rakentanut hankasalmelaiset Heikki ja Martti Korhonen vuonna 1883 Paadentaipaleen kylän Jurvonmäkeen, josta se oli myöhemmin siirretty Sumiaisiin. Viljan jauhatuksen lisäksi tähän myllyyn on ollut yhdistetty myös pärehöylä.
Tuulimyllyn lahjoitti Ida Mannerhovi vuonna 1956. Mylly oli alaunperin rakentanut hankasalmelaiset Heikki ja Martti Korhonen vuonna 1883 Paadentaipaleen kylän Jurvonmäkeen, josta se oli myöhemmin siirretty Sumiaisiin. Viljan jauhatuksen lisäksi tähän myllyyn on ollut yhdistetty myös pärehöylä.
Riihi
Riihi sijaitse muista rakennuksista hiukan erillään makasiinistä vinosti Viertolaan päin.
Riihi lahjoitti Olavi Harjunen Vehniältä vuonna 1997. Purkutöissä oli aktiivisesti mukana myös yhdistyksen silloin puheenjohtaja Toivo Ikonen.
Riihi sijaitse muista rakennuksista hiukan erillään makasiinistä vinosti Viertolaan päin.
Riihi lahjoitti Olavi Harjunen Vehniältä vuonna 1997. Purkutöissä oli aktiivisesti mukana myös yhdistyksen silloin puheenjohtaja Toivo Ikonen.
Kirkkovenetalas ja kirkkoveneet
Kirkkoveneen hankinta käynnistyi maaliskuussa 1954. Puutavara saatiin lahjoituksena Laukaan seurakunnalta, Pernasaaren koulukodista ja Kankaanpään kartanosta. Tukit sahattiin erikoistyönä Tyvelän sahalla. Alpo Haukka aloitti veneen rakentamisen huhtikuussa ja neitsytsoutu suoritettiin 14.7. samana vuonna Kirkkorannasta Tarvaalan kesäjuhlille.
Kesällä 1956 kirkkoveneen säilytys paikaksi valmistui Laukaan kunnan Karlvikin tilalta lahoittama venetalas.
Pian talaksen valmsitumisen jälkeen uusi vene sai seurakanseen Lievestuoreelta lahjoitetun vanhan soutukelvottoman kirkkoveneen, joka on nykyään ripustettuna talaksen kattoon.
Kirkkovene ja talas sijaitseman Laukaan satama-alueen reunassa.
Kirkkoveneen hankinta käynnistyi maaliskuussa 1954. Puutavara saatiin lahjoituksena Laukaan seurakunnalta, Pernasaaren koulukodista ja Kankaanpään kartanosta. Tukit sahattiin erikoistyönä Tyvelän sahalla. Alpo Haukka aloitti veneen rakentamisen huhtikuussa ja neitsytsoutu suoritettiin 14.7. samana vuonna Kirkkorannasta Tarvaalan kesäjuhlille.
Kesällä 1956 kirkkoveneen säilytys paikaksi valmistui Laukaan kunnan Karlvikin tilalta lahoittama venetalas.
Pian talaksen valmsitumisen jälkeen uusi vene sai seurakanseen Lievestuoreelta lahjoitetun vanhan soutukelvottoman kirkkoveneen, joka on nykyään ripustettuna talaksen kattoon.
Kirkkovene ja talas sijaitseman Laukaan satama-alueen reunassa.
Kalluntuvan kotiseutumuseo
Saravedentie 5
Laukaa
Laukaa