Luodikko (MUKT/0711)

Myös metsästykselle on varattu museossamme yksi nurkkaus ja sieltö löytyy tämä suustaladattava tuliase. Aseessa on pitkä piippu ja nahkainen kantohihna. Piippu on taottu 8-kulmaiseksi. Aseen tukissa on rasia, jossa säilytetään luoteja. Piipun alalaitaan on kiinnitetty "latausrassi".
Ase on sepän käsityönä valmistama ja valmistusajankohdaksi on arvioitu 1700-luvun loppu / 1800-luvun alku.

Maitosiivilä  (MUKT/0673)

Puinen kuppi, jonka keskellä on pieni reikä. Kuppi on kokonaisuudessaan kiinni tukilavoissa, joissa toisen päässä on myös pieni reikä. Siivilä on valmistettu ja yhdestä puusta 1900-luvun alkupuoliskolla.
Tälläisiä siivilöitä käytettiin vielä paikoitellen 1970-luvun alussa

Tulikoura

Edellisen viikon kuvassa ollutta atrainta käytettiin tuulastuksessa ja toinen oleellinen osa tuota pimeässä tapahtuvaa kalastusta on ollut veneeseen kiinnitettävä tulikoura, johon tehtiin tervaksista tulet.

Museostammekin löytyy tulikoura, mutta se ei ole tämä saman mihin nämä tulet on viritetty.

Atrain (MUKT/0149)

Rautainen atrain, joka on kiinnitetty puiseen pitkään varteen. Atraimessa on yhteensä seitsemän terää, jotka on kaikki taivutettu rungosta alaspäin samaan tasoon. Uloin terä on pisin.

Atrainta käytettiin kalastuksessa, tarkemmin tuulastuksessa, ts. kalojen pyynnissä pimeällä tulen valossa.

Tämä atrain on alunperin ollut käytössä Sammallahden tilalla Kuusveden kylässä.
Sammallahti on lohkottu Eskolan talosta 1796.  Sammallahden ensimmäisenä isäntänä toimi Heikki Eskonpoika ja viimeisiksi omistajiksi Nils Berndtsonin Laukaan historia II:ssa mainitaan veljekset Hugo ja Eino Leinonen v.1932.

Puiset kaulimet
(MUKT/1142 ja MUKT/1001)

Pyramidikuvioitua kaulinta on käytetty reikäleipien koristelussa. Se on valmistettu 1800-luvun loppupuoliskolla.

Aaltokuvioitu kaulin on puolestaan voikaulin : kun voita valmistettiin suurempi erä, sitä kaulittiin kaulauspöydän päällä kunnes liika vesi oli lähtenyt ja suola sekoittunut.

Käsipuntari

Tämä puinen puntari on valmistettu 1800-luvulla ja on ollut käytössä Vatian tilalla vielä 1970-luvulla. Kädensija puuttuu kokonaan tästä puntarista. Puntarin toisessa päässä on pyöreähkö paino, joka sisältää lyijyä. Toisessa päässä taas on rautakoukku.

Lestiteline ja kenkälestit

Kokoelmaamme  kuuluu neljä erilaista suutarin lestiä sekä teline, johon lestit kiinnitetään. Työvälineet ovat kuuluneet August Kokkoselle, joka oli ammatiltaan maanviljelijä, suutari ja hevoskasvattaja. Hän teki työkseen erilaisia suutarintöitä, jalkineita, hevosvaljaita ja länkiä. Sodassa hän korjasi hevosvälineitä.

Lestit on valmistettu teollisesti n. 1930 luvulla.

Pieni viljakappa ( MUKT/0504)

Neliönmuotoinen pienehkö kappa, jonka sivut ovat melko paksuja ja lomittain yhteenliitettyjä. Kapan sivuilla on kruunausmerkintöjä, vuosilukuja sekä lisäksi muutama muu luku. Kappa on sinkattu.

Kapassa on kruunausmerkintöjä, seuraavat vuosiluvut: 1891, 1896, 1902, 1906, 1909, 1913, 1938, 1935, 1924, 1932, 1929, sekä merkinnät: 60, 25, 5 litr., 23.

Satula on kuulunut Heikki Matinpoika Peuralle (Peuran talon isäntä 1618-1651) hänen taistellessaan Saksassa 30-vuotisen sodan aikana. Peuran isäntä on ollut Laukaan pitäjän ruotupäällikkö, ja ollut sotaretkellä poikansa kanssa. (Leikearkisto Maaku 1/125) Satulaa on todennäköisesti käytetty myöhemminkin. Harju-Peuran talo on lohkaistu Peurasta.

Tämä satula on yksi museomme vanhimmista esineistä.